Ohjelmapaketit

Kuten aiemmassa luvussa todettiin, applikaatiot jaellaan perinteisesti ohjelmapaketteina (eng. package). Tyypillisesti paketit ovat joitakin seuraavista:

Tiedostopääte	Kuvaus
.deb	Debian-pohjaisten distribuutioiden käyttämä formaatti.
.rpm	Red Hat -pohjaisten distribuutioiden käyttämä formaatti.
.pkg.tar.zst	Arch Linuxin pacmanin käyttämä formaatti.
.apk	Alpine:n apk:n käyttämä formaatti.
.ebuild	Gentoo:n Portagen käyttämä formaatti.
.tar, .tar.gz, tar.bz2	Ei varsinaisesti oma formaatti paketeille, mutta osa ohjelmistoista levitetään pakattuina tar-paketteina (tarball), ja macOS:n ekosysteemistä tuttu HomeBrew käyttää tätä formaattia konepellin alla.

Warning

Jos jokin ohjelma käskee asentamaan itsensä tarballista (.tar.gz tai .tar), yleensä sisältäen vaiheita ./configure, make ja sudo make install, ohjelma asennetaan Linuxiin siten, että se ja sen riippuvuudet eivät kuulu paketinhallinnan piiriin. Ohjelma ja sen riippuvuudet voi olla huomattavan vaikea poistaa, joskin komento sudo make uninstall saattaa toimia. Lähtökohtaisesti kannattaa vältellä tarball-tyylistä lähestymistapaa, mikäli ohjelman voi asentaa jollakin muulla tavalla kuten apt-get tai yum:n avulla. Debian-pohjaissa järjestelmissä on mahdollista luoda lähdekoodista .deb-paketti käyttäen CheckInstall):ia sudo make install:n sijasta. Näin asennetut ohjelmat kuuluvat paketinhallinnan piiriin ja ne voidaan poistaa apt-get-komentojen avulla.

Paketinhallintaohjelmisto

Paketteja (.deb ja .rpm ynnä muita) ei ole tarkoitettu ajettavaksi sinällään, vaan ne asennetaan paketinhallintaohjelmiston avulla (eng. package manager). Paketinhallintaohjelmisto tietää käyttämänsä paketin skeeman: mistä löytyy konfiguraatiot, kuinka niitä luetaan, mihin ohjelma kuuluu asentaa, kuinka ohjelma kuuluu asentaa, ja niin edelleen.

On hyvin todennäköistä, että olet tällä kursilla asentanut joko Debian tai Red Hat -pohjaisen distribuution, joten keskitytään niiden paketinhallintaan. Näiden paketteja asennetaan, hallitaan ja poistetaan tyypillisesti työkaluille, jotka näkyvät alla olevassa graafissa. Huomaa, että Debian-pohjaisesta distribuutiosta löytyvät yleensä kaikki graafissa näkyvät, ja ne ovat järjestyksessä matalamman tason ohjelmasta ylemmän tason ohjelmaan: dpkg, apt-get, apt, aptitude. Red Hat -pohjaisissa distribuutioissa on jokin tai jotkin graafissa näkyvistä ohjelmista. Distrojen vanhemmat versiot kuten Amazon Linux 2, CentOS, Fedora ja RHEL käyttävät yum:ia. Amazon Linux 3 ja muiden distrojen tuoreemmat versiot ovat siirtyneet käyttämään DNF:ää. Sen sijaan Zypper on SUSE:ssa käytössä.

graph
    subgraph "Red Hat -pohjaiset"
        .rpm --> rpm 
        rpm --> yum
        rpm --> DNF
        rpm --> Zypper
    end
    subgraph "Debian-pohjaiset"
        .deb --> dpkg 
        dpkg --> apt-get
        dpkg --> apt
        dpkg --> aptitude
    end

Repositoriot

Yleisesti ottaen paketteja (.deb tai .rpm) ei ladata käsin koneelle, ellei ole tarvetta suorittaa offline-asennussta. Paketinhallintaohjelmistot hakevat paketit suoraan repositoriosta. Käytetyt repositoriot riippuvat distribuutiosta. Red Hat -pohjaisissa distribuutioissa voit lähteä liikenteelle komennosta dnf repolist. Esimerkiksi Ubuntussa voit tutustua aiheeseen manuaalin sivuilta, jotka löytyvät komennolla: man -k sources.list, ja sitä myöden cat /etc/apt/sources.list sekä cat /etc/apt/sources.list.d/*.

Mikäli jokin ohjelma neuvoo sinua lisäämään uuden repositorion distribuutiosi listaan, olethan varovainen. Repositorio ei ole tällöin distribuution luojien omassa hallussa vaan kolmannen osapuolen repo.

Ubuntun ekosysteemissä on olemassa Launchpad, ja esimerkiksi Pythonista voi ladata tuoreempia versioita käyttämällä PPA (Personal Package Archives)-repositoriota nimeltään Deadsnakes

Komentoja

Repositorion metadatan voi päivittää omalle koneelle yleensä komennolla update. Samalla vaivalla voi yleensä tarkistaa, mitkä asennetuista ohjelmista ovat saaneet asennettua tuoreemman version paketinhallintaan. Tyypillisesti löydät haluamasi ohjelmiston asentamiseen ja poistamiseen tarvittavat komennot ohjelmiston dokumentaatiosta, mutta peruskomennot on hyvä tuntea.

Päivitä ohjelmat

Bash

# DNF
$ sudo dnf check-update
$ sudo dnf upgrade

# APT
$ sudo apt update
$ sudo apt list --upgradable
$ sudo apt upgrade

Listaa asennetut ohjelmat

Bash

# DNF
$ dnf list installed

# APT
$ apt list --installed

Etsi uusia ohjelmia ja lue info

Bash

# DNF
$ dnf search "hakusana"
$ dnf info <package-name>

# APT
$ apt search "hakusana"
$ apt info <package-name>
$ apt-cache search <package-name>

Listaa ohjelman tiedostot

Bash

# DNF
$ rpm -ql <package-name>

# APT (tai dpkg)
$ dpkg -L <package-name>

Tee reverse-haku eli katso mihin packageen tiedosto kuuluu

Bash

# DNF
$ dnf provides /path/to/file

# APT
$ dpkg -S /path/to/file

Poista ohjelma

Bash

# DNF
$ sudo dnf remove <package-name>
$ sudo dnf autoremove # Riippuvuudet

# APT
$ sudo apt remove <package-name>
$ sudo apt autoremove # Riippuvuudet

Tehtävät

Tehtävä: Asenna ohjelma

Asenna jokin ohjelma paketinhallinnan avulla. Valitse ohjelma itse, mutta käytä paketinhallintaa (apt). Voit asentaa esimerkiksi nsnake-pelin, joka on terminaalissa toimiva matopeli.

Tehtävä: Selvitä ohjelman tiedostot

Selvitä, missä ohjelman nsnake tiedostot sijaitsevat. Käytä dpkg- tai rpm-komentoa.

Tehtävä: Asennuslokaatiot

Eri tavoin asennetut ohjelmat sijoittuvat eri paikkoihin. Selvitä, mitä eroa on seuraavilla usein käytössä olevilla lokaatioilla.

• /usr/bin
• /usr/local/bin
• /opt
• /home/$USER/.local/bin

Tehtävä: Sources.List

Tutustu sources.list-tiedostoon ja siihen liittyvään sources.list.d-hakemistoon. Mistä hakemistosta ne löytyvät? Mikä on niiden tarkoitus. Kannattaa hyödyntää man 5 sources.list-komennon antamaa tietoa.

Käytännön esimerkin löydät Azure CLI:n asennusohjeista: Install the Azure CLI on Linux

Vinkki: tutustu myös Ubuntu Desktop Guide: Add software repositories

Tehtävä: Mikä on PPA?

Ubuntun ekosysteemissä Launchpad on forge-tyylinen palvelu, jossa on sekä koodivarastoja että pakettivarastoja. PPA:n tunnistaa muodosta ppa:username/ppa-name, joka viittaa pidempään http://ppa.launchpad.net/username/ppa-name/ubuntu URL:iin

Esimerkki:

• OBS Studio
  • Asennusohjeet: obsproject.com/download
  • Launchpad: obsproject/obs-studio
  • PPA data: Index of /obsproject/obs-studio/ubuntu

Selvitä, mitä PPA tarkoittaa ja miten se liittyy paketinhallintaan. OBS Studion lisäksi löydät myös muita applikaatioita, joita ei joko löydy Ubuntun omista repositorioista. Yksi tällainen on videoeditori OpenShot. Lisäksi jotkin ohjelmat löytyvät apt:sta, kuten python3, mutta sen tuoreimmat versiot tarjoillaan PPA:n kautta. Miten liittyvät toisiinsa sanat: Python3, PPA ja Deadsnakes?

Vinkki: tutustu myös Ubuntu Desktop Guide: Add a Personal Package Archive (PPA)