Hyppää sisältöön

3: Miksi oppimispäiväkirja?

Arvioinnin näkökulma

Yksi vastaus otsikon kysymykseen on, että "jotta opettajalla olisi jokin artefakti, jonka perusteella arvioida osaamistasi." Huomaa, että oppimispäiväkirja ei ole siis pelkästään itsereflektiivistä kirjoittamista, vaan se on myös todistus sinun osaamisestasi. Ota tämä huomioon kirjoittaessasi oppimispäiväkirjaa.

Arvioinnin pohjalla toimivat meta-arviointikriteerit näet klikkaamalla auki alla olevan laatikon. Itse arvointikriteerit esitellään kunkin kurssin alussa. Useilla kursseilla käytössä oleva arviointityökalu löytyy osoitteesta arviointi.munpaas.com.

Meta-arviointikriteerit

Alla on meta-arvointikriteerit, jotka löytyvät Pedagoginen toimintamalli 2022 - cKAMK 2.0 julkaisusta 1. Nämä kriteerit toimivat oppimispäiväkirjan arviointikriteereiden perustana. Jos haluat nähdä muiden kuin kiitettävien arvosanojen kriteerit, lue alkuperäinen julkaisu.

Kiitettävä (5)

Opiskelija osaa suhteessa osaamistavoitteisiin:

Tiedot:

  • käyttää asiantuntevasti ja laaja-alaisesti ammattialansa käsitteitä sekä yhdistää niitä kokonaisuuksiksi.

Taidot:

  • analysoida, vertailla, yhdistellä ja valita tietoa sekä esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja
  • analysoida, reflektoida ja arvioida kriittisesti omaa osaamistaan ja ammattialansa toimintatapoja hankkimansa tiedon avulla
  • toimia itsenäisesti, vastuullisesti, aloitteellisesti ja joustavasti kulloisessakin oppimis- ja toimintaympäristössä
  • valita ja arvioida kriittisesti ammattialansa tekniikoita ja malleja sekä käyttää niitä toiminnassaan.

Asenteet:

  • toimia asiakaslähtöisesti, tavoitteellisesti ja työelämää kehittävästi
  • toimia ryhmän jäsenenä edistäen ja kehittäen ryhmän toimintaa
  • soveltaa kriittisesti ammattieettisiä periaatteita toiminnassaan.

Oppimisen näkökulma

National Research Council:n komitean mukaan opetussuunnitelmat korostavat tyypillisesti enemmän muistia kuin ongelmanratkaisua 2. Oppikirjoissa on faktoja, jotka opiskelija opettelee ulkoa ja kirjoittaa tentissä oikeisiin kohtiin. Tämä on sekä opiskelijalle että opettajalle selkeä ja helppo tapa arvioida oppimista. Helppoudestaan huolimatta se ei ole ongelmaton. Kuten Bransford ja kumppanit toteavat, tenttiin pänttääminen aiheuttaa ns. kilometrin leveää ja senttimetrin syvää osaamista. Tämä tarkoittaa, että opiskelija osaa ulkoa faktoja, mutta ei osaa soveltaa niitä. Ongelma on erityisen vakava tietotekniikan alalla, jossa teknologia kehittyy nopeasti. Työntekijät odottavat työntekijöiltä ongelmanratkaisutaitoja, ei ulkoa opeteltuja faktoja 3.

Asiantuntijasta ei tee asiantuntijaa se, että hän osaa ulkoa paljon faktoja. Asiantuntijat ovat tehokkaita ongelmanratkaisijoita, tiedonhakijoita ja tiedon soveltajia. Hakkarainen ja kumppanit 4 tiivistävät, että: "kirjoittaminen on kaikkein tärkein ajattelemaan oppimisen väline." Oppimispäiväkirjan tavoitteena on siis auttaa sinua kehittymään asiantuntijaksi. 2000-luvun työntekijä ei voi olettaa saavansa esihenkilöltä yksiselitteisiä työtehtäviä. Olet ammattikorkeakoulussa valmistamassa itseäsi työelämään, joten työelämän tavat toimia on hyvä ottaa käyttöön jo nyt. Oppimispäiväkirja on yksi tapa harjoitella kirjoittamista ja ajattelua sekä saattaa ajattelu näkyväksi.

Alla on hyvin tyypillinen lainaus LinkedIn:stä, joka kuvastaa sitä, kuinka senior-tason ohjelmistonkehittäjät aiheen näkevät. Kannattaa lukaista myös postauksen kommentit:

Quote

"Software engineering is more about what you can figure out than what you know. You don't have to remember everything. But you have to learn how to find the correct answers."

Franco Fernando @ LinkedIn 5

Kirjoittamalla oppiminen

Kirjoittamalla oppimista voi harjoittaa kuten Karnofsky 6 eli valitsemalla opittava aihe, tutkimalla aihetta, kirjaamalla hypoteesin, todistamalla hypoteesin oikeaksi tai vääräksi, ja toistamalla kunnes kokonaisuus kestää kasassa. Tämä muistuttaa hyvin lähelle perinteistä tieteellistä menetelmää. Myös tutkiva oppiminen on tähän läheisesti liittyvä termi 4. Tähän liitty myös läheisesti fyysikko Richard Feynmanin mukaan nimetty tekniikka, "Feynman Techinique" 7. Feynmanin tekniikasta useimmilla tuttua lienee lyhenne tai käsite ELI5 ("Explain Like I'm 5").

Tip

Jos ELI5 on vieras käsite, kannattaa tutustua r/explainlikeimfive-subreddittiin, jossa käyttäjät kysyvät monimutkaisia asioita. Muut käyttäjät pyrkivät vastaamaan kysymyksiin kaikesta ylimääräisestä teknisestä kielestä riisuttuna.

Esimerkki: ELI5 How is the internet maintained? Who pays for its maintenence?

Miksi vs. miten

Ei riitä, että osaat seurata vaihe vaiheelta eteneviä videotutoriaaleja. Ei myöskään riitä, että oppimispäiväkirjasi on tutoriaalimainen lista vaiheita. On tärkeää pohtia ja selvittää, miksi jokin asia on kuten se on.

Huono esimerkki

  1. Asensin Ubuntun. Se on kuulemma hyvä Linux.
  2. Työpöytä näytti tavalliselta. Vaihdoin taustakuvan.
  3. Asensin ohjelmia klikkaamalla "asenna" -nappia.
  4. Ei ollut vaikeuksia.
  5. Opin juttuja Linuxista.

Parannusehdotuksia

Kuvittele vierellesi aiheesta tietämätön utelias lapsi. Vastaa hänen esittämiin kysymyksiinsä. Näitä voivat olla esimerkiksi:

  • Mikä on Linux?
  • Miten Linux eroaa Windowsista?
  • Onko käyttöjärjestelmä pakollinen?
  • Mikä on Ubuntu?
  • Miksi se on hyvä?
  • Miksi tuossa lukee 22.04 LTS?
  • Miksi työpöydän taustakuvassa on meduusa?

Oppimispäiväkirja on askel sitä kohti, että otat omasta oppimisestasi vastuuta. Sinä olet se, joka opiskelee ja oppii. Opettaja on valmentaja ja apu. Oppimispäiväkirja on se artefakti, jolla teet oppimisprosessistasi näkyvän, jotta opettajalla on jokin mahdollisuus antaa sinulle tekemistäsi vastaava arvosana. Se on siis kaksisuuntainen väline, joka palvelee sekä sinua että opettajaa.

Lainauksia Redditistä

Alla on muutama lainaus, jotka on poimittu Reddit-keskustelusta, jossa devaajat jakavat toisilleen "alan salaisuuksia" 8. Keskustelun kommenteissa on toistuvana teemana, että koodin kirjoittaminen on vain osa ohjelmistokehittäjän työtä. Tärkeämpää on osata ratkaista liiketoiminnan ongelmia, osata kommunikoida ja osata esitellä omaa työtä. Muun muassa näitä taitoja kehittää oppimispäiväkirjan kirjoittaminen.

Quote

"A good dashboard/report is more likely to get you promoted than any code you write." – merry_go_byebye 8

"The code itself is barely one of the top three most important parts of your job." – herbal_broccoli 8

"Your prowess in live demos can greatly set you apart from your peers." – nox010 8

"The best software developers write less code, not more. Code is a liability, not an asset." – Tony_OpDev 8

"Your job isn’t to write code, your job is to solve business problems." – oceandocent 8

"You do not write programs for computers. You write them for people." – pemungkah 8

Oppiminen ei ole pikajuoksu

Oppiminen ei tapahdu heti eikä kerrasta. Se ei ole 100 metrin pikajuoksu. Se on lähempänä maratonia kuin pikajuoksua, mutta ei ole aivan maraton myöskään 9. Oppiminen ei myöskään tapahdu siten, että joku muu (opettaja) kaataa sinun päähäsi tietoa. Päinvastoin, oppiminen on aktiivista toimintaa, jossa sinä itse olet pääosassa. Mikäli oppiminen tuntuu liian helpolta, et todennäköisesti opi mitään. Tätä voi verrata kuntosaliharjoitteluun: voit kehittyä vain, jos nostat painoja, jotka ovat riittävän lähellä omaa maksimia. Kun kehityt, maksimi nousee, ja myös haastetta pitää kasvattaa. Tämä ei ole hatusta vedettyä pohdintaa, vaan aihetta on tutkinut muiden muassa Robert A Bjork. Hänen käsitettä desireable difficulties kansantajuistaa esimerkiksi David Didau sekä blogissaan 10 että kirjassaan What if everything you knew about education was wrong? 11.

Aivan kuten pyöräilyä opetellessa apupyörät ovat apuväline, tai laskettelua opetellessa auraus on tärkeä vaihe, niin myös tietojenkäsittelyyn liittyviä taitoja opetellessa apukeinot ovat hyödyllisiä - mutta niistä kannattaa luopua heti kun pystyy. ChatGPT on yhdenlainen apupyörä, joka voi auttaa, mutta älä nojaudu siihen liikaa. Tee virheitä, lue dokumentaatiota, kysyä neuvoa, opi virheistä.

  • Tarvitset toistoja
  • Tarvitset realistisia pieniä tavoitteita (vtr. "oma maksimi")
  • Joudut sietämään epävarmuutta.
  • Teet virheitä. Se on ok!

Tip

Tämä sama oppimispäiväkirjan ohje on voimassa kaikkien opiskeluvuosien ajan, mutta arvosteluasteikkoa tulkitessa otetaan huomioon se, että opit asioita matkan varrella. Tämä tarkoittaa, että ensimmäisen opiskeluvuoden oppimispäiväkirjat eivät ole samalla tasolla kuin viimeisen vuodet oppimispäiväkirjat.

Lähdeluettelo

  1. Oikarinen, A. Arviointikriteerit osaamisen arvioinnissa. 2022. Julkaistu teoksessa Pedagoginen toimintamalli 2022 - cKAMK 2.0 (toim. Dahl, P., Rajander, T. & Saari, M). https://www.theseus.fi/handle/10024/508415 ↩

  2. Bransford, J. D., Brown, A. & Cocking, R. Miten opimme: Aivot, mieli, kokemus ja koulu (A. Penttilä, suom.). Helsinki: WSOY. 2004. ↩

  3. Myllymäki, M., Laine, S. & Hakala, I. ICT-alan rekrytointiselvitys Keski-Pohjanmaalla. 2023. https://cinetcampus.fi/site/assets/files/2246/ict-rekry_raportti.pdf ↩

  4. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY. 2004. ↩↩

  5. Franco, F. Untitled LinkedIn post. https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7164168809942085632 ↩

  6. Karnorfsky, H. Learning by Writing. https://www.cold-takes.com/learning-by-writing/ ↩

  7. Osmani, A. Write about what you learn. It pushes you to understand topics better. 2023. https://addyosmani.com/blog/write-learn/ ↩

  8. r/ExperiencedDevs. What industry secret do you know that most software developers never figure out? https://www.reddit.com/r/ExperiencedDevs/comments/1anuk2a/what_industry_secret_do_you_know_that_most/ ↩↩↩↩↩↩↩

  9. Collegial. Learning is not a sprint. https://www.collegial.com/insights/learning-is-not-sprinting ↩

  10. Didau, D. Deliberately difficult – why it's better to make learning harder. https://learningspy.co.uk/featured/deliberately-difficult-focussing-on-learning-rather-than-progress-2/ ↩

  11. Didau, D. 2015. What if everything you knew about education was wrong?. [Apple Books e-kirja]. Crown House Publishing. ↩