Hyppää sisältöön

5: Lähdeviittausjärjestelmän käyttö

Lähdeviittaukset tehdään Vancouver-tyyliä mukaillen. Huomaa sana mukaillen. Opinnäytetyössä, akateemisissa julkaisuissa ja muissa raporteissa tulet noudattamaan esimerkiksi APA tai Vancouver lähdeviittausta orjallisesti ohjeiden mukaisesti. Oppimimispäiväkirjassa on riittävää, että käytät lähdeviittauksia, jotka ovat ymmärrettäviä ja johdonmukaisia. Voit käyttää tämän dokumentin lähdeviittauksia tyylillisenä ohjenuorana. Oppimispäiväkirjassa jätetään muun muassa viittauspäivämäärä pois, koska se selviää kontekstista, ja sivunumerot, koska Markdown ei salli niiden sisällyttämistä Footnoten sisään.

OAT-spec

Kuten opinnäytetyön tekijän oppaassa neuvotaan 1, lähdeviite koostuu kahdesta osasta: tekstiviitteestä ja lähdeluettelon vastineesta. Tekstiviittauksen sisällä on viittauksen tunniste, joka on tyypillisessä Vancoucer-lähdeviittauksessa numero, mutta meillä on käytössämme opinnäytetyön arviointityökalun oma spesifikaatio (lyhyesti OAT-spec). OAT-spec sallii tyypillisen numeron käytön, mutta numeroinnin ylläpito käsin on haastavaa. Meidän OAT-specin suositus on siis käyttää jotakin aliasta.

Vancouver OAT-spec
Tekstin sisällä [1] [^fff999]
Lähdeluettelossa 1: Tekijä. Teos. Ynnä. Muut [^fff999]: Tekijä. Teos. Ynnä. Muut.

Alla luettelossa verrattuna kaksi OAT-specin suosittelemaa vaihtoehtoa: aliaksen käyttö ja MD5-tiivisteen käyttö.

Huomaa, että lähdeviitteet voivat olla joko viitteitä, kuten edellä olevassa kappaleessa, tai suoria lainauksia, kuten tämä: "Lähteet numeroidaan lähdeluetteloon juoksevasti eli siinä järjestyksessä, missä ne esiintyvät tekstissä."1 Suorat lainaukset kuuluu asettaa lainausmerkkien väliin.

Oatspec used in VSCode

Kuvio 1: OAT-specin mukainen lähdeviite näyttää käytännössä VS Codessa tältä. Material for MkDocs renderöi näistä tunnisteista myöhemmin numeroita, kuten 1 ja 2

Jos pohdit, että miksi me poikkeamme Vancouver-speksistä näin rankasti, niin syitä on useita.

  1. Me emme tuota PDF-tiedostoa Theseukseen vaan staattisen Mkdocs-dokumentaatiosivuston.
  2. Material for MkDocs korvaa merkkijonot numeroilla meidän puolestamme.

Lähdeviitteiden käyttö

Tieteellinen tieto

Tieteellisen tiedon suurin arvo ei johdu siitä, että tieto olisi totta 2. Tieteellisen tiedon arvo on sen toistettavuudessa, läpinäkyvyydessä ja uusiutuvuudessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että lähdeviitteet ja hypoteesin synty ovat yksiselitteisiä ja johdonmukaisia. Wikipedia on huono lähde: sillä on useita eri kirjoittajia, ja on vaikea sanoa, mitä siellä on milloinkin lukenut kenenkin sanomana. Wikipedia on hyvä lähde tiedon pläräilyyn ensimmäisellä kerralla, mutta tieto pitäisi varmistaa lähteistä - ja näihin Wikipedian artikkelit itsekin viittaavat. Suuret kielimallit kuten ChatGPT tai Gemini ovat vielä huonompia lähteitä kuin Wikipedia. Kielimallin kanssa keskustelusta voi saada hyviä ideoita, näkökulmia ja jopa sattumanvaraisesti oikeita vastauksia kysymyksiisi, mutta tämä ei ole millään tavoin tieteellisesti pätevä tapa hankkia tietoa. Kielimalli luo lauseita, jotka vaikuttavat oikeilta. Kielimalli ei tarkista faktoja tai punnitse tutkimustapojaan: se vain liimailee sopivia asioita yhteen.

image-20240107135006931

Kuvio 2: ChatGPT vastasi vielä 2024 väärin esimerkiksi tähän yksinkertaiseen matemaattiseen tehtävään. Se suoritti matemaattiset operaatiot sääntöjen mukaisessa järjestyksessä, mutta tyri lopulta yhteenlaskun. Oikea vastaus on 14691.

Warning

Ethän siis käytä kielimalleja lähteinä! Se laskee arvosanaasi. Tekoälyn käyttö muutoin oppimisen tukena tai tuutorina on kuitenkin äärimmäisen suositeltua!

Tulevaisuuden näkymät

Tulet tarvitsemaan lähdeviitteitä myöhemmin opiskelussasi, viimeistään kirjoittaessasi opinnäytetyötäsi. On siis hyvä, että harjoittelet lähdeviitteiden käyttöä jo nyt. Lähdeviitteiden hallintaa voi helpottaa käyttämällä jotakin viitteidenhallintajärjestelmää, kuten Zoteroa tai Mendeley Cite. Näihin kannattaa tutustua jo hyvissä ajoin ennen opinnäytetyön kirjoittamista. Voit kokeilla niitä jo nyt, jos haluat, mutta valitettavasti niitä ei ole integroitu tähän oppimispäiväkirjaan - eli ne eivät osaa OAT-speciä.

Lähdeluettelo


  1. KAMK. Opinnäytetyön tekijän opas: Lähdeviitteet ja lähdeluettelo 2023 (Vancouver). https://libguides.kamk.fi/c.php?g=657740&p=5157950 

  2. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY. 2004.